Lintukuvaamista Hangossa

Pikkutylli Kobbenilla kevät 2012

 Jo ihan kartaltakin katsoen, voi pitkälle etelään mantereesta kurkottavan Hankoniemen päätellä olevan ihanteellinen levähdyspaikka muuttolinnuille. Keväällä meren ylittäneet tulokkaat jäävät mielellään tankkaamaan ja huilaamaan, sekä odottamaan kevään etenemistä sisämaassa. Syksyllä taas vastaava meno jatkuu päinvastaiseen suuntaan ja odottelua sopivien tuulien saapumista, jotta matka etelään kävisi mahdollisimman jouhevasti. Lintukuvaajalle nuo hetket saattavat tarjota erinomaiset olosuhteet saada kuvia myös hieman harvinaisemmista lajeista. Kun vielä Virosta saattaa eksyä harhailijoita tai ulkosaariston luodon lajeja, niin Hangossa voi törmätä vähän lajiin kuin lajiin.

Myöhään tai jopa koko talven avoinna pysyvä meri saattaa tarjota monille vesilinnuille suotuisat olosuhteet talvehtimiseen ja avoin meri pitää myös paukkupakkaset loitolla, joten myös talvella on mahdollisuus löytöihin. Hyvänä esimerkkinä kashmirinuunilintu, joka tammikuun alussa vieraili Neljän tuulen tuvan liepeillä muutaman päivän. Itsekkin havainnoin lajin kiikareilla, mutta seuraavana päivänä otetuissa kuvissa olikin tiltaltti, eikä se edellispäiväinen harvinaisempi vieras. Aina ei voi onnistua.

Monet hyvät kuvauspaikat ovat myös helposti saavutettavia. Högholmen löytyy Täktomin tien varresta, missä myös on muutamalle autolle parkkipaikka ja alueen opastaulu. Talvella parkkipaikkaa ei pidetä auki ja lumisena aikana saattaa joutua jättämään auton melko kauas. Kävelymatka ei ole pitkä itse luodolle ja on hyväkulkuista polkua ja pitkospuut lopussa helpottavat kulkua. Högholmenilla en ole kovin paljoa lintuja nähnyt ihan kuvausetäisyyksillä, mutta korkea rantakallio on usein tarjonnut hyvät lentokuvausmahdollisuudet niin, että kuvan taustaksi saa meren sen normaalin taivaan sijaan. Myös näkymät ovat komeat korkealta saarelta!

Laulujoutsenet Högholmenilla kevättalvi 2009

Högholmenilta hieman Hangon suuntaan sijaitsee Kobben, mistä on tullut oma suosikkikohde varsinkin keväällä. Auton voi jättää lentokentän tienhaaran levikkeelle ja kävellen Kobbenin tietä pitkin kertyy matkaa vajaa pari kilometriä. Korkean veden aikaan, ainakin tänä syksynä, loppumatkasta saattaa tarvita kumisaappaita. Kävelymatkalla metsän halki kannattaa jo havannoida pikkulintuja, Täktomissa hyvin viihtyviä korppeja ja saattaapa siinä törmätä metsäkauriiseenkin. Keväällä lahdella viihtyy paljon vesilintuja ja matalassa lahdenpoukamassa on mahdollista havainnoida koko Suomen kahlaajakirjo. Kurjet, harmaahaikarat ja hanhet viihtyvät myös tuolla, mutta usein niityn länsipuolella, joten kuvaaminen saattaa jäädä haaveeksi. Ja kun lintuja on tuolla paljon, niin myös pedot näyttäytyvät usein. Merikotkan pääsee näkemään lähes poikkeuksetta ja myös suohaukat saalistavat mielellään kaislikkoisella lahdella.

Punajalkaviklo Kobbenilla kevät 2012

Nuori merikotka havittelee ristisorsapaistia. Kobben kevät 2012

Tulliniemen metsikössä viihtyvät pikkulinnut ja tänä syksynä sieltä tuli havaittua mm. pyrstötiaisia, hippiäisiä ja puukiipijöitä. Syksyn ehkä näyttävin ja näkyvin laji on kuitenkin varpushaukka. Niitä näkee yllättävän paljon ja ei ainoastaan Tulliniemellä, vaan koko keskustan alueella. Myös muita haukkoja kertyy Hankoon syksyllä runsaasti ja mm. mehiläishaukkoja näkyi useita.

Hippiäinen syksy 2012

Uddskatanin Halias lienee kuitenkin se tunnetuin lintupaikka Hangossa. Itse en ole alueella käynyt kuin kerran, sillä sinne kuljetaan vapaasataman läpi ja se vaatii luvan hankkimisen etukäteen. Luvan hakemisesta lisää Tringan sivuilta, missä myös lisätietoa alueesta.

Muita mielenkiintoisia paikkoja, missä kannattaa käydä, on Varisniemi sekä Metsäkannaksen lehto.  Ehdottomasti parhaat ajankohdat lintukuvausretkelle Hankoon ovat kevät ja syksy. Hieman vuodesta riippuen parasta kahlaaja-aikaa on huhtikuun puolesta välistä eteenpäin. Syksyllä muuttavia lintuja näkee eniten elokuulta lokakuun loppuun.

Isolepinkäinen Varisniemessä syksy 2012

Ruokakuvauksia

Vuosi sitten minulta kyseltiin erääseen projektiin erilaisia vuodenaikoihin ja kausiin liittyviä kuvituskuvia ja niitähän on toki kertynyt vuosien varrella arkistoon. Ainoa ongelma asiassa oli, että osa kuvista pitäisi olla ruokakuvia, mitä en ole koskaan kuvannut. Jonkin verran tuotekuvia kuvanneena ajattelin, ettei tuo nyt niin mahdottoman vaikeaa voi olla ja kun tuntuu, ettei töitä ainakaan liikaa ole, niin lupasin asian järjestyvän.

Pieniä haasteita asiassa kuitenkin oli, sillä melko vähän tietoa ruokakuvauksista on mistään saatavissa ja melko mutu-pohjalta piti lähteä liikkeelle asiassa. Myöhemmin olen yrittänyt seurata, olisiko mahdollisesti asiaan liittyviä työpajoja tarjolla, mutta eipä ole silmiin osunut.

Toinen haaste oli, että Hangossa on lähes kaikki ravintolat suljettuna talvella,  joten yhteistyökumppania oli vaikea saada. Onneksi kuviin oli melko vapaat kädet, joten ajattelin keskittyä enemmän erilaisiin asetelmiin, kuin annoksiin. Lisäksi pitäisi hankkia hieman täydennystä astioihin ym. rekvisiittaan, ettei kuvat näyttäisi liian yksipuolisilta.

Kuvauspaikaksi määräytyi oma keittiö ja kaikki annokset valmistin itse. Mitään ei ollut tarkoitus heittää roskiin, joten kaikki kuvauskohteet päätyi ravintoketjun huipulle, tosin usein hiukan jäähtyneinä. Välillä ongelmaksi uhkasi muodustua kuvaajan kiljuva nälkä, mutta yritin olla hosumatta.

Tähän mennessä olen valaissut kuvat keinovaloilla käyttäen sekalaisesti hunajakennoja, softboxeja ja sontsia, sekä heijastimia. Suht pienessä tilassa valoa on hieman liikaakin ja syväterävyyttä tulee turhan paljon, kun joutuu himmentämään liikaa. Tuota olen yrittänyt korjata kuvaamalla nykyään lähes kaiken 200-millisellä optiikalla. Ja toisinaan kuvassa saa olla myös hiukan syväterävyyttä, sillä vaikka ensinäkemältä näyttää tyylikkäältä ja taiteelliselta kuva, missä terävyysalue lasketaan milleissä, niin melko yksipuoliselta näyttävät suuremmassa kokonaisuudessa.

Aluksi toiveena oli saada jotain persoonallista otetta kuviin, mutta kun pyörä on jo keksitty, niin hankalaa se on myös ruokakuvauksissa. Sommitteluun ainakin on vaikea saada mitään uutta ja samoin kuvakulmat on melko vakiot. Muuta kun on vaikea saada näyttämään hyvältä. Valaistuksen osalta on vielä paljon yrittämättä ja muistilistalla onkin pelkän luonnonvalon ja heijastimien käyttö. Lisäksi valomaalauksen soveltuvuutta pitää testata, sekä ulkona kuvaamista, mikä siirtynee kuitenkin reilu puolen vuoden päähän. Päivitän tilannetta jatkossa, kun uusia kokemuksia tulee.

Ruokakuvissa raaka-aineiden on hyvä olla todella tuoreita. Ostin paprikat edellisenä päivänä ennen kuvaamista ja seuraavana iltana ne olivat jo epäesteettisen näköisiä ja jätin niiden kuvaamisen. Ne "unohtuivat" hedelmäkoriin pariksi viikoksi ja olin jo heittämässä niitä pois, kun aloin tutkailemaan, että ovat kunnolla nahistuneina lähes kuvauksellisempia kuin tuoreena! Ei ehkä sovellu kuitenkaan kaupalliseen käyttöön...