maanantai 14. lokakuuta 2013

Syvällisyyttä valokuvaamiseen

Otsikon voi ymmärtää monella tapaa, eikä tässä ole tarkoitus perehtyä tai kertoa taidekuvaamisesta vaan hieman asiaa syksyn vedenalaiskuvauksista.

Itselläni menossa kolmas syksy Hangossa ja vasta nyt päässyt siihen asiaan, mikä Hangossa veti puoleensa eli rannikon kirkkaimmat vedet tai ainakin kirkkaimmat, mitä itselle on eteen osunut. Ensimmäinen syksy oli hyvin harmaa ja tuulinen, eikä paljoa tarjonnut valoa pinnan alle. Toinen syksy meni sitten totaalisen mönkään sairastelun vuoksi, mutta tämä syksy on ollut sitten sitäkin parempi.

Auringon valoa on riittänyt juuri oikeaan aikaan, nyt kun vesi on kirkkaimmillaan ja soveltuu parhaiten kuvauksiin. Tuuli ei ole niin suuri ongelma, sillä Hankoniemen hyviin puoliin lukeutuu se, että merta on hieman joka suunnassa. Aina voi valita sen tyynemmän puolen. Hangosta löytyy myös useampia paikkoja rantasukelluksiin, jos ei satu olemaan veneen omistaja. Aiemmin olen vältellyt etelän matalia rantoja, mutta vedenalaisen luonnonkuvaamiseen kun ei niin suuria syvyyksiä edes kaipaa, niin hyviä paikkoja on sielläkin useampia.

Juuri nyt vesi on vielä 11-asteista, joten jos vaan poutapäiviä riittää, niin erinomaiset kuvausolosuhteet tulee jatkumaan vielä pitkään. Tässä muutamia tämän syksyn kuvia.

Kivinilkka kutuasussaan vielä näinkin myöhään.

Kampela piilottelee rakkolevän alla.

Korvameduusan kuvausta.


Kurkistus pinnan alle.

Korvameduusa valospotissa.

Vaikka meduusoja ei tänä vuonna ole parveillut ihan edellisten vuosien tapaan, niin onhan noita silti paljon ihan edelleen.

Hyvinvoiva meriajokasniitty.

Rakko ja punalevää.