Tuohon merimetsojen määrään vedoten voi myös laskea, paljonko merimetso syö särkikaloja ja kivinilkkoja. Lajithan ovat runsastuneet merellä rehevöitymisen myötä ja omalta osaltaan aiheuttavat lisää rehevöitymistä. Määränä 5 000 000kg ei ole lainkaan vähäpätöinen ajatellen meren hyvinvointia. Ilman merimetsoa runsastuminen olisi siis todella rajua! Roskakalan poistamista ei tietääkseni ole edes muuten harrastettu merellä, kuten järvialueilla.
Niin metsä vastaa...jne. Vanha sananlasku pätee edelleen harmittavan hyvin. Itämeren rehevöitymisen myötä tapahtuu muutosta myös lajistossa. Kuha on lisääntynyt voimakkaasti samenevassa vedessä. Tietysti harvenevat suolapulssit ovat myös tuon ilmiön takana. Valitettavasti myös särkikalat ja kivinilkat ovat runsastuneet tuon myötä ja kun luonnossa tapahtumat seuraavat toisiaan, niin myös merimetsot varmasti ilmestyvät paikalle, missä niillä on parhaiten ravintoa.
Mikä on todella merimetson merkitys Suomen merialueen luonnolle ja kalastukselle?
Suomessa ei ehkä ole totuttu merimetsojen tapaan elää kolonioissa. Sen vuoksi tuntuu, että lintuja on paljon, vaikka se onkin paikallista.
Merimetsot eivät tuhoa saaristoa. Pesimäluodot ovat melko kaukana kaikesta ihmisasutuksesta. Menee urbaanilegendojen puolelle jutut siitä, että mökkisaari menee pilalle lintujen ulosteista. Pesimäluodot ovat pääasiassa noin hehtaarin kokoisia kallioluotoja, missä saattaa kasvaa puu. Ne ovat varmasti tuhon omia, mutta puheet koko saariston muutoksesta ovat vahvasti liioiteltuja.
Ne eivät myöskään tuhoa verkkoja. Tälläisiäkin väitteitä olen lukenut, mutta lintu ei taatusti ole niin vahva, että pystyisi verkoille tuhoa tekemään.
Lohikalakannat ovat kärsineet jo pitkään ennen merimetsojen runsastumisen, joten en näe, että näillä olisi keskenään mitään vaikutusta.
Merimetsoista ei todellisuudessa ole erityistä haittaa. Aiemmin muistan uuden kalastuslain aiheuttaneen saman itkun. Silloin yksittäiset virvelin viskojat veivät rannikolta kaikki kalat...
Olisi ehkä kalastajien syytä pieneen itsetutkiskeluun. Varmasti kiukuttaa kaikenlainen kilpailu elinkeinosta, mutta sellaista myös muiden yrittäjien elämä on. Ja on tietenkin helpompi vaatia valtiolta korvauksia ansionmenetyksistä, kun oikein pystyy pohjustamaan asiaa. Todellisuudessa linnuilla on mitätön merkitys saaliisiin.
Hyvä esimerkki on Norjan pohjoisrannikko, missä on valtavat määrät kalaa syöviä vesilintuja ja siitä huolimatta alueen kalavarannot ovat maailman runsaimmat. Eikä tietääkseni Varangin vuonon kalastajat ole vaatineet lintujen päätä pölkylle, vaikka niitä on runsaasti ja myös syövät paljon kalaa. Ehkä siellä osataan elää tasapainossa luonnon kanssa.
Alussa jo sivusin aihetta kalakannoista. Merimetso on erittäin tehokas särkikalojen ja kivinilkkojen saalistaja, mistä on vain etua merelle. Ahvenet muodostaa myös merkittävän osan saaliista, mutta ainakaan ammattikalastajien saalistilastoista ei ole havaittavissa mitään notkahdusta, vaan saaliit ovat pysyneet suht tasaisena viimeiset parikymmentä vuotta. Kuhasaaliit ovat vain runsastuneet, mikä kertoo vain surullista tarinaa meren rehevöitymisestä ja näkösyvyyden heikentymisestä.
Myös minä toivon merimetsojen kanta nykyisestä ainakaan nouse, mutta ihan luonnollisin keinoin. Jos meren rehevöityminen loppuisi ja alkaisi päinvastoin vapautumaan ravinteista, niin myös merimetson saaliskalat vähenisi ja sitä myötä myös merimetsot. Luonto kun osaa ihan itse hoitaa nämäkin asiat aivan itse. Kaikkeen ei tarvitse ihmisen puuttua.
