"En halua tässä mennä niihin tuhoihin, joita harmaa hylje ja merimetsot tänä päivänä aiheuttavat siellä. Kas, kun satumme tietämään, mitä ne vaikuttavat käytännössä. Menkää niille saarille, katsokaa sitä luontoa ja tulkaa kertomaan sen jälkeen tänne eduskuntaan, kuinka hienoista järjestelyistä tänä päivänä tältä osin on kysymys. Täysin kuollutta koko kasvusto, koko elimistön tappanut merimetsojen ulosteitten vaikutus on niin tyrmistyttävä, että jo kilometrien, meripenikulmien päähän sen vaikutuksen tuntee nenässään, ja mereen valuvat ympäristön kannalta erittäin kriittiset ulosteet vaikuttavat myöskin Itämeren ekosysteemiin erittäin dramaattisella tavalla."
Edustaja Mieto jatkoi samalla asiantuntemuksella,
"Ed. Kanerva otti mun mielestä yhren oleellisen asian esille: nämä merimetsot. Nehän on tuhonnu siellä saaristos mettät täysin. Niitä Tšernobylkään ei tuhonnu niin törkiän näkööseksi, eli mä katton vielä suuremmaksi haitaksi sen ku itte sen saastuttamisen."
Lähetin molemmille herroille samansisältöiset sähköpostit. Juha Mieto ei ilmeisesti halunnut kertoa, mistä hänen näkemyksensä ovat kotoisin, mutta Ilkka Kanervalta sain "selvennöksen" asiasta.
Liitän vielä tämän keskustelun,
"Hyvä kansanedustaja Ilkka Kanerva,
Viitaten eduskunnan puheenvuoroihin tiistaina 7. syyskuuta 2010, kiinnitin huomioni teidän puheenvuoroon merimetso-ongelmasta.
En tiedä kuinka paljon olette Suomen merialueisiin tutustunut, mutta itse liikun merellä paljon ja vuodessa kertyy useampia retkiviikkoja yhteensä, enkä jostain syystä ole havainnut tätä täydellistä katastrofia. Toki merimetsoja näkee nykyään runsaasti, mutta niiden vaikutus saaristoon on lähes olematon. Pesimäluodot ovat pieniä kallioluotoja, joissa saattaa kasvaa muutama puu. Onhan ne toki pystyyn kuolleita ulosteesta, mutta sillä ei ole mitään merkitystä saariston ulkomuotoon.
Birdlifen laskennoissa Suomessa oli 2009 48 merimetsoyhdyskuntaa, siis koko merialueella.
Rehevöitymisen vaikutuksen olen itse huomannut jo kaksikymmentä vuotta sitten, siis paljon aiemmin merimetsojen saapumista Suomeen. Nykyisin ongelma on vain pahentunut ja konkreettisimmin sen olen havainnut, kun kuvaan vedenalaiskuvia ja videota saaristossa. Näkösyvyys merialueilla on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä ja ehdottomasti varmimmin rannikkoalueilla sen havaitsee jokien suiden läheisyydessä, sekä maatalousvoittoisilla alueilla.
Toivon, että ottaisitte tulevaisuudessa nämä realiteetit huomioon, kun hoidatte työtänne ja kun Itämeren suojelemiseksi tehdään päätöksiä."
"Tervehdys !
En ole lainkaan eri mieltä kanssanne. Johtopäätökset vaan ovat kokolailla erilaiset.
Joten. Jos luonnonsuojeluun suhtauduttaisiin yhtä leväperäisesti, että vain muutama kallioluoto kyseessä, ei se kestäisi yhdenkään suojelijan argumentaatiossa. Ovathan saarten tuhot totaalisia, ei mitään elämää, ei kasvi- eikä eläinkunnassa. Täydellinen aavemaa, kaikkine sivuvaikutuksineen. Myös ihmiselle monin eri tavoin.
En hae ääri-ilmiöitä, mutta menkääpä kysymään mitä harmia nämä linnut aiheuttavat paikalliselle väelle, jos meille vain osan elämäänsä siellä viettävistä emme välittäisikään.
Tunnen ilmiön ja toivon, että voimme suhtautua asiaan mahdollisimman avoimin silmin, ottaen huomioon ettei mitään väestöryhmää voi jättää meidän leväperäisyytemme takia maksamaan meidän aiheuttamia kustannuksia.
Ilkka Kanerva"
Hieman alkaa huolestuttamaan, minkälaisella asiantuntemuksella meidän asioista päätetään eduskunnassa. Ilmeisesti voi esiintyä asiantuntijana ilman, että tietää todella asiasta yhtään mitään.
