Toinen henkilökohtainen valokuvanäyttely alkaa olemaan käsillä ja nyt voi alkaa huokaisemaan helpotuksesta. Sitä ei oikein tajua siinä vaiheessa, kun alkaa edes haaveilemaan näyttelystä, mitkä synnytystuskat on edessä. Vast edes yritän muistaa sen!
Aikaa on ollut valmistautua viime syksystä lähtien, kun sain kuulla, että pääsen Villa Elfvikin luontotaloon pitämään näyttelyn. Tapani mukaan kuitenkin vasta pakon edessä piti alkaa tekemään asialle jotain.
Vaikka aiheena on Itämeri ja kuvia löytyy paljon arkistosta, niin kuinka vaikeaa onkaan löytää kolmisenkymmentä kuvaa siitä joukosta. Niiden pitäisi olla kertovia, olla erilaisia keskenään, mutta kuitenkin sopia samaan sarjaan. Tietenkin pitäisi olla vielä edes jotenkin massasta poikkeavia. Onneksi mukana on vedenalaiskuvia Itämereltä ja niitä kun ei niin paljoa ole esillä ollut joten poikkeavat jo sinänsä yleisestä tarjonnasta.
Melko monta päivää olen istunut tietokoneen ääressä aamusta iltaan viimeisten viikkojen aikana, pyöritellyt kuvia, pähkäillyt, miettinyt, harkinnut... Ja tupakkateollisuus vois edes kiittää!
Kun viimein alkoi olemaan kokonaisuus kasassa, niin alkoi alkuperäisten tiedostojen etsiminen. Olikos tämä koneen kovalevyllä vai ulkoisella kovalevyllä vai toisella ulkoisella...
Viimeinen hinkkaaminen kuville photoshopissa, minkä jälkeen vihdoin poltto cd:lle ja pikaisesti postiin Timo Peltomaa Oy:lle vedostettavaksi ja aaahhh, syvä huokaus päälle. Ehdin kuin ehdinkin saamaan ajoissa lähtemään, ettei tarvitse alkamaan siirtään avajaisia. Kutsut oli tietysti jo postitettu.
Vielä pieni ponnistelu, että osasin kertoa itsestäni esittelyä varten. Tai ei sekään ihan pieni ponnistelu ollut. Omista kuvaamisistaan ja tarkoitusperistään kertominen kirjallisesti ei myöskään niin helposti syntynyt, mutta onneksi oli apuna edellisen näyttelyn vastaava teksti, mitä pystyin käyttämään apuna ja sain pohjatiedot esittelytekstiä varten kasaan.
Avajaisiin on vielä reilu viikko ja nyt saa vaan odotella kaikessa rauhassa! Vai pitäisikö hiukan miettiä, mitä aikoo puhua tilaisuudessa. Äh, siihen on vielä aikaa toista viikkoa!
lauantai 5. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti