keskiviikko 25. marraskuuta 2009

ÄLLiä kuvaamiseen



Canonin EF 70-200mm f2.8 L IS USM antaa ensivaikutelman  melko raskaasta ja uskottavasta optiikasta. Se on selkeästi tehty kovaan ammattikäyttöön, mitä ei enään tarvitse päivittää parempaan.  Speksit antaa odottaa melko paljon ja sitä sietää myös toivoa sijoitettuun hintaan nähden. Kyseessä on kuitenkin polttoväliltään yksi "peruoptiikoista", minkä moni kuvaaja hankkii kuvausharrastuksen alkupäässä. Testiviikolle sattui melko umpiharmaata ja sateista säätä, joten luontokuvaaminen jäi pois ohjelmasta. Ei ehkä optiikan ominaisuuksien, vaan testaajan mukavuuden halun vuoksi. Yritin hankkiutua mahdollisimman haastaviin kuvausolosuhteisiin, jotta optiikasta saisi kaiken mahdollisen irti. Vermon raviradan loppusuora täytti mielestäni nämä olosuhteet eli hämärää ja kovaa vauhtia, 40-50km/h kohti syöksyvät hevoset täytti mielestäni haastavan kuvauspaikan ominaisuudet. Kävin myös testaamassa optiikkaa  messuhallissa, vallitsevassa valossa. Jalustaa en käyttänyt lainkaan, koska ideana oli saada vakaajasta kaikki mahdollinen irti. Testirunkona toimi Canon 5D mkII.

Objektiivi vaikuttaa hyvin jämäkältä. Kaikenlainen muovisuus ja heppoisuus loistaa poissaolollaan. Ensimmäiset testaukset sisätiloissa tuntuvat lupaavilta. Tarkennus on erittäin nopea ja tarkka ja myös hyvin hiljainen, sekä toimii myös melko hämärissä olosuhteissa. Ensimmäiset koekuvat kertoo, että vakaalla otteella pystyy ottamaan terävää kuvaa 1/8 suljinajalla pisimmällä polttovälillä. Mitään moitittavaa en myös löydä kuvan laadusta millään aukolla tai polttovälillä. 200mm ja f/2.8 irroittaa kohteen hyvin taustasta ja bokeh on miellyttävää. On siis aika siirtyä testaamaan haastavampiin olosuhteisiin.

Vermon raviradan ystävällisen henkilökunnan avituksella pääsen kuvaamaan radan sisäpuolelle ja hakemaan mieluisan kuvauspaikan, eli ei mainoksia taustalle sekä ratavalaistukseen nähden vastavaloon. Näin saisi paremmin näkyviin hevosten hengitysten höyryn. Aivan radan viereen en päässyt kuvaamaan turvallisuussyistä, enkä myös voinut kuvata aivan maan rajasta, koska hevoset olisi saattanut säikkyä makaavaa kuvaajaa. Pannaaminen sujuukin helpommin seisten, joten se ei ollut ongelma.






Kuvauksissa ei ongelmia esiinny. Tarkennus toimii edelleen nöyrästi, vaikka valoa ei paljoa ole, kohteet liikkuu hyvin nopeasti ja suoraan kohti. Kuvaan sarjaa kameran AI servo asetuksella, sekä yritän ottaa sekä teräviä kuvia, että kuvia, missä liike näkyy mahdollisimman paljon. Kuvauspaikalla kaikki näyttää hyvältä, mutta tietenkin lopullisen tuloksen näkee vasta tietokoneen ruudulta.


 


Yleensä hämärissä olosuhteissa otetuissa kuvissa joutuu rankasti pettymään. Mikä on kuvatessa näyttänyt todella hyvältä, niin lopputulos on ollutkin jotain aivan muuta. Nyt kuvat oli melko pitkälle sitä, mitä olin hakenutkin. Liike oli taltioitunut erittäin hyvin pysäytettyyn kuvaan ja myös tarvittaessa liikkeen saa pysähtymään, mikä on tässä tapauksessa myös rungon ansiota korkeilla herkkyysarvoilla. Osassa kuvista tarkennus oli hieman takana varsinkin niissä kuvissa, missä hevoset tulivat lähes suoraan kohti, joten ihan moitteetta ei optiikan tarkennus päässyt, mutta hämäryyden huomioon ottaen niin eipä arvosanaksi voi kiitettävää huonompaa antaa.

Kaikenkaikkiaan alkuvaikutelma Canonin zoomista pysyy samana koko testin ajan. Ammattimaisuus ja jämäkkyys on sitä luokkaa, että sitä kelpaa ulkoiluttaa tuulessa ja tuiskussa. Tarkennus toimii kuin junan vessa, eikä kuvan laadussa ole moitittavaa, on sitten vastavaloa tai pimeää. Kuvaaja, joka painaa laukaisijaa, on edelleen hyvien kuvien tuottaja, mutta varsinkin haastavammissa olosuhteissa on myös välineistä apua. Siinä Canonin EF 70-200mm f2.8 L IS USM optiikka tekee tehtävänsä, ken siihen on valmis sijoittaaman. Rajalan päivän hinta näyttäisi olevan 2056 euroa.

Ei kommentteja: