Talvinen Uddskatan

Usein mieltää patikoinnin ja luontopolkujen kuljeskelun kesäiseksi harrastukseksi, mutta sujuu tuo mainiosti myös talvella. Etenkin, kun on näinkin vähäluminen talvi, kun on tähän mennessä etelässä ollut. Maisemat näyttävät aivan erilaisilta kuin kesällä ja bonuksena tulee ihan naparetkeilijä fiilis, varsinkin jos olosuhteet ovat kunnolla talviset.

Uddskatan löytyy eteläisimmästä Suomen kolkasta, Hangosta. Vapaasataman portin luota lähtee polku rantaa kohti, mistä varsinainen reitti alkaa. Matkaa kertyy n. 6.5 kilometriä ja suht helppokulkuisena ei tarvitse olla ihan huippukunnossa tuosta selvitäkseen. Reitti on myös selkeästi merkitty valkokärkisillä seipäillä, joten eksymisen vaaraa tuskin on, vaikka muiden jälkiä ei olisikaan.

Talvella pakkasen lisäksi kannattaa varautua myös viimaan, sillä meren ympäröimä niemen kärki on lähes aina tuulinen, käy se sitten mistä suunnasta hyvänsä. Lämmin juotava termoskannussa sekä lämmittää, että kruunaa talvisen retken ja mikäpä olisi upeampi paikka syödä eväitä, kuin Suomen eteläisin kärki!

Etenkin juuri kärjessä kannattaa liikkua varovaisesti, sillä kalliot saattavat olla todella liukkaita. Kaatuminen tai uinti raikkaassa merivedessä tuskin tuntuu kivalta, jos sitä ei varsinaisesti ole ottanut mukaan retkiohjelmaan.

Matkaan kannattaa ehdottomasti varata ainakin kamera, sillä vaihteleva maasto tarjoaa paljon kuvattavaa ja myös talven vaihtelevat olosuhteet saavat maiseman näyttämään aina erilaiselta. Koska Uddskatan on yksi tunnetuimpia lintuharrastajien kohteita, myös kiikareista on iloa luontohavainnoinnissa. Vaikka talvella lintumaailma onkin hiljentynyt, niin varmasti aina jotain näkee. Merikotka on aika varma laji Uddskatanilla, eikä koskaan voi tietää, mihin siellä törmää.

Avoimena vellova meri yhdistettynä kymmenen asteen pakkaseen, saa puut näyttämään kuorrutetuilta.

Polku kuuraisten puiden keskellä tuo mieleen satumetsän.

Uddskatanin satumetsä.

Luontopolun varrella on entisiä kasarmirakennuksia, jotka ovat toimineet myöhemmin työsiirtolana.

Talvellakin voi bongata. Etenkin vesilintuja kerääntyy paljon alueen vesille niiden ollessa sulana.

Suojaisimmat ja matalat lahdet jäätyvät ensimmäisinä.

Saukkojakin saattaa nähdä nykyisin merellä.

Eteläisimmästä kärjestä avautuu huikeat maisemat.

Vedenalaista kuvausta Suomessa

Tovi on vierähtänyt, kun olen kirjoittanut aiheesta mitään, mutta näin sesongin ollessa merellä parhaimmillaan, muutamia huomioita. Myös sen vuoksi, että olen tänä syksynä testannut makrokuvausta luonnon valossa. Aiemmin olen jättänyt kokeilut tekemättä, koska ajatellut sen olevan mahdotonta, mutta hyvissä olosuhteissa tuokin näyttää toimivan.

Suljinaikoja kannattaa pitää silmällä, sillä varsinkin tummissa kohteissa ne saattaavat laskea aivan liian alhaiselle tasolle ja tuloksena joukko tärähtäneitä kuvia.

Toinen syy, miksi en ole aiemmin makrokuvausta harrastanut, ettei minulla ole vedenalaiskoteloon ollut flatporttia, mitä ainakin Ikelite myy makroiluun. Luulin, ettei laajakulmadome toimi touhussa, mutta tuokin olettamus on osoitettu nyt vääräksi. En ainakaan itse ole erottanut kuvissa mitään, mikä heikentäisi kuvan laatua, eikä tarkennuksen kanssa ole ollut pienintäkään ongelmaa. Tärkeintä, että kalusto sopii koteloon, myös tarkennuksen ääripäässä.

Onnistuneiden kuvien edellytyksenä siis ihan perusasiat eli riittävän kirkas vesi, aurinkoinen sää sekä ISO-arvo kannattaa pitää minimissään tuhannessa, koska makroillessa joutuu himmentämään jonkin verran. Itse pidän oletusaukkona f7.1, eikä tuosta kannata paljoa suurentaa.

Kaikki esimerkkikuvat on kuvattu tänä syksynä Hangossa, kahdesta neljään metrin syvyydessä. Canon 5DmkII ja Sigma 50mm 2.8DG Macro objektiivilla Ikeliten kotelossa, missä 8-tuumainen domeport.

Kampela (Platichthys flesus)

Kampela (Platichthys flesus)

Hietatokko (Pomatoschistus minutus)

Särmäneula (Syngnathus typhle)

Rakkolevää (Fucus vesiculosus) ja punalevää (Rhodophyra)

Sinisimpukka (Mytilus edulis) ja merirokko (Amphibalanus improvisus)

Korvameduusa (Aurelia aurita)

Saaristomeren Örö

Keväällä 2015 yleisölle avattu Örön sotilassaari on noussut kesän hittipaikaksi Saaristomeren kansallispuistossa, eikä ihme, sillä saaren historia ja luonto ovat ainutkertaiset. Lisäksi satamaan on panostettu paljon, on tarjolla palveluja ja majoitusta, yhteydet ovat hyvät, vaikka ei omaisi omaa venettä ja lisäksi saarelle pääsee melko suojaisia reittejä vaikka meloen. Lisätietoja matkoista ja saaresta saa Örön omalta sivulta.

Saarelta löytyy kaksi merkittyä ja opastein varustettua luontopolkua, mitkä kiertämällä saa jo melko hyvän käsityksen saaren luonnosta. Molemmat reitit ovat n. 5 kilometriä pitkiä ja melko helppokulkuisia. Pohjoisen punaiselle reitille kannattaa suojautua punkeilta, sillä se kulkee osittain melko heinikkoisessa maastossa. Eteläinen sininen reitti oli enemmän itselleni mieleinen karun jylhine maisemineen ja hiekkarantoineen, mutta molemmat ovat tutustumisen arvoisia.

Myöhäisen ajankohdan vuoksi jäi saaren harvinaisuudet näkemättä eli lännnenkylmänkukka ja etelänkylmänkukka, jotka kukkivat jo toukokuussa. Syyskuinen saariston luonto ei muutenkaan ole enään vilkkaimillaan, joten tällä erää tutustuminen jäi lähinnä sotilaskohteisiin, vaikuttavampina 305 millinen Obuhov-tykki.

Näkymä saaren pohjoisosasta.

Polkupyörä on nopein tapa tutustua saareen.

Pohjoinen luontopolku kulkee metsäisillä ja heinikkoisella reitillä, joten kannattaa suojautua punkkien varalta.

Örön mukulakivitie.

Monimuotoisen saaren sitä "saaristomaisempaa" näkymää.

Vanha kasarmialue on muuttunut majoitus ja ravintolatiloiksi.

305-millinen Obuhov-tykki.

Obuhovin sisällä.

Örön matkailupalvelut tarjoaa myös kesätöitä n. 30 hengelle. Taru Itälinna on tullut saarelle Helsingistä.

Lähihistorian havinaa.

Örön satamaan mahtuu n. 70 venettä, mutta heinäkuussa saa varautua ruuhkiin.

Kiinteistökuvaus

Vanha sanonta, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa pätee erinomaisesti myös asuntokaupassa. Laadukkaat kuvat houkuttaa enemmän asuntoon katsojia ja sitä myötä ostajaehdokkaita tulee lisää ja myynti nopeutuu.

Teen kiinteistökuvauksia Hangossa ja Raaseporin alueella, sopimuksesta myös muualla Suomessa. Jos haluat tehostaa asuntosi myyntiä, ota yhteyttä! studio(at)studiomerelle.fi

Ikuista tärkeimmät hetkesi

Anna ammattilaisen tallentaa elämäsi tärkeimmät hetkesi tai tapahtumasi.

Kuvaan Hanko Raasepori-seudulla ja sovittaessa myös muualla Etelä-Suomessa.

Ota yhteyttä: studio(at)studiomerelle.fi

Tulliniemi

Hangon ja samalla koko Suomen eteläisimmästä kärjestä löytyy Tulliniemen uskomattoman monimuotoinen alue. Vaikka kaksi satama-aluetta rajaa sitä, eikä alue ole kovin laaja, niin pieneltä alalta löytyy meri, hiekkarantaa kahden kilometrin verran, hiekkadyynejä ja vanhaa mäntymetsää.

Alueelle on helppo saapua autolla, eikä Hangon keskustasta ole pitkä matka myöskään polkupyörällä ja on muutenkin helppokulkuista maastoa. Mihinkään erämaatunnelmaan siellä ei pääse, sillä se on myös auringonottajien, lenkkeilijöiden ja surffaajien suosiossa, mutta varmasti tutustumisen arvoinen kohde.

Tulliniemeen on helppo tulla ja heti pääsee ihailemaan huikeita merimaisemia.

Lännensyyskorento (Sympetrum striolatum), mitä tavataan Suomessa säännöllisesti vain Ahvenanmaalla ja Hangon Tulliniemellä.

Luotsiasema.

Erittäin harvinaisen meriotakilokin (Salsola kali) tapaa Manner-Suomesta ainoastaan Tulliniemestä.

Merisinappi (Cakile maritima) täydessä kukkaloistossa vielä 24.9.

Tulliniemen edustalla sijaitsee Gustavsvärnin linnoitussaari.

Merellisen matalissa vanhoissa männyissä on jykevät rungot.

Maasto on helppokulkuista.

Dyynit.