Näytetään tekstit, joissa on tunniste näkösyvyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näkösyvyys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. marraskuuta 2015

Vedenalaista kuvausta Suomessa

Tovi on vierähtänyt, kun olen kirjoittanut aiheesta mitään, mutta näin sesongin ollessa merellä parhaimmillaan, muutamia huomioita. Myös sen vuoksi, että olen tänä syksynä testannut makrokuvausta luonnon valossa. Aiemmin olen jättänyt kokeilut tekemättä, koska ajatellut sen olevan mahdotonta, mutta hyvissä olosuhteissa tuokin näyttää toimivan.

Suljinaikoja kannattaa pitää silmällä, sillä varsinkin tummissa kohteissa ne saattaavat laskea aivan liian alhaiselle tasolle ja tuloksena joukko tärähtäneitä kuvia.

Toinen syy, miksi en ole aiemmin makrokuvausta harrastanut, ettei minulla ole vedenalaiskoteloon ollut flatporttia, mitä ainakin Ikelite myy makroiluun. Luulin, ettei laajakulmadome toimi touhussa, mutta tuokin olettamus on osoitettu nyt vääräksi. En ainakaan itse ole erottanut kuvissa mitään, mikä heikentäisi kuvan laatua, eikä tarkennuksen kanssa ole ollut pienintäkään ongelmaa. Tärkeintä, että kalusto sopii koteloon, myös tarkennuksen ääripäässä.

Onnistuneiden kuvien edellytyksenä siis ihan perusasiat eli riittävän kirkas vesi, aurinkoinen sää sekä ISO-arvo kannattaa pitää minimissään tuhannessa, koska makroillessa joutuu himmentämään jonkin verran. Itse pidän oletusaukkona f7.1, eikä tuosta kannata paljoa suurentaa.

Kaikki esimerkkikuvat on kuvattu tänä syksynä Hangossa, kahdesta neljään metrin syvyydessä. Canon 5DmkII ja Sigma 50mm 2.8DG Macro objektiivilla Ikeliten kotelossa, missä 8-tuumainen domeport.

Kampela (Platichthys flesus)

Kampela (Platichthys flesus)

Hietatokko (Pomatoschistus minutus)

Särmäneula (Syngnathus typhle)

Rakkolevää (Fucus vesiculosus) ja punalevää (Rhodophyra)

Sinisimpukka (Mytilus edulis) ja merirokko (Amphibalanus improvisus)

Korvameduusa (Aurelia aurita)


sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Näkösyvyys Itämerellä


Sukelluskausi on jatkunut jo toista kuukautta tänä vuonna. Huono näkyvyys on vaivannut lähes kaikkia sukelluksia, vaikka kohteet olen valinnut melko ulkomereltä. Kovasti ei ole valoa näköpiirissä eikä pohjassa. Kuvistakin voi jokainen tehdä omat johtopäätelmät rannikkovesien kunnosta. Ylempi kuva on otettu ulkomereltä Utöstä, alempi Inkoon edustalta Haraholm saaren lähettyviltä. Töitä on vielä paljon tehtävä ihan omien päästöjen ja valumien kanssa, jotta saataisiin rannikon rehevöityminen kuriin.

Päiväkirjamerkintöjä tämän vuoden sukelluksilta,
3.5.09 Bromarv, Sandvik näkyvyys 3 metriä. (Tuttu paikka viime kesältä useaan otteeseen. Kertaakaan ei ole näkyvyys ollut näin kehno.)
10.5.09 Helsinki, Uutela 1-3 metriä
17.5.09 Kopparnäs, Inkoo 2-4 metriä
23.5.09 Utö, Korppoo 15 metriä!!!
31.5.09 Brandöhasun, Inkoo 3-4 metriä
31.5.09 Haraholm, Inkoo 1-2 metriä

Kaikki sukellukset on tehty melko aurinkoisella kelillä ja mahdollisimman tuulensuojaisissa olosuhteissa, joten nuo näkösyvyydet ovat varmasti maksimiarvoja noilta paikoilta.
Jatkan tietojen päivittämistä blogiini ja yritän käydä samoilla paikoilla myös tulevaisuudessa, niin voi hieman seurata, mihin suuntaan ollaan menossa. Ei tämä ihan tieteellistä ole, mutta jotain sinne päin!